Otsikko

SISÄLTÖ



1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT.


2 TOIMINTA-AJATUS,
ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
.


3 OMAVALVONNAN
TOIMEENPANO
.


4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN ja JULKISUUS.


5 ASIAKKAAN ASEMA JA
OIKEUDET
.


6 PALVELUN SISÄLLÖN
OMAVALVONTA
.


7 ASIAKASTURVALLISUUS.


8 ASIAKAS- JA
POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN
.


9 YHTEENVETO
KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
.


10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN
SEURANTA
.



1
PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT


Palveluntuottaja



Nimi Kokkolan Lastensuojelupalvelut Oy



Y-tunnus 2846612-8



Kunta



Kunnan nimi Kokkola


Toimintayksikkö tai toimintakokonaisuus

Nimi Lastensuojeluyksikkö
Silmu

Katuosoite Hiekkakatu 1


Postinumero 67100 Postitoimipaikka Kokkola

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle
palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä



Lastensuojelun
sijaishuolto, laitoshoito, 7 asiakaspaikkaa



Esimies Minna Nádasi



Puhelin 0400 604 395 Sähköposti silmu@lastensuojeluyksikko.fi

Toimintalupatiedot

Aluehallintoviraston/Valviran luvan
myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista
toimintaa harjoittavat yksiköt) 2.10.2017


Palvelu, johon lupa on myönnetty Lastensuojelulain 57§ mukainen laitoshoito,
luvanvaraiset palvelut


Ilmoituksenvarainen toiminta
(yksityiset sosiaalipalvelut
, jälkihuolto 6 asiakaspaikkaa)

Rekisteröintipäätöksen ajankohta 15.8.2018

Sijaintikunnan tarkastus

Paloviranomaisen tarkastus ajankohta 23.10.2024

Työturvallisuusviranomaisen tarkastus
Terveysviranomaisen tarkastus 21.12.2023


2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Toiminta-ajatus

Lastensuojeluyksikkö Silmun toiminta-ajatuksena on
tarjota turvallinen, aikuisjohtoinen koti ja arki sijaishuoltoa tarvitseville
lapsille ja nuorille. Sijoitettavat lapset voivat olla 10- vuotiaita ja sitä
vanhempia. Silmussa lapset ovat osa yhteisöä ja toiminnan tavoitteena on tukea
lasten- ja nuorten osallisuutta, sosiaalista selviytymistä sekä
kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Arvot ja toimintaperiaatteet

Silmu on kodikas laitosyksikkö, joka tarjoaa ammatillista
sijaishuoltoa huostaan otetuille tai avohuollon tukitoimenpiteenä
sijoitettaville 10- vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille ja nuorille.
Silmussa tarjotaan ikätason mukaista yksilöllistä ja tasa-arvoista ohjausta
sekä kasvatusta. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin
valintoihin. Silmussa jokaisella nuorella on kaksi omaohjaajaa. Aito läsnäolo,
kannustaminen sekä usko lapsen omiin kykyihin ja vahvuuksiin ovat toimintamme perustana.

3 OMAVALVONNAN TOIMEENPANO

RISKIENHALLINTA

Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden
korjaaminen

Asiakasturvallisuus ja omavalvonta perustuvat
riskienhallintaan. Riskienhallinnan avulla pyritään ennakoimaan, tunnistamaan
ja ennaltaehkäisemään toiminnan laatua heikentäviä tekijöitä.


Laki sosiaalihuollon- ja
terveydenhuollon valvonnasta 741/2023

29 §

Palveluntuottajan

ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus


Palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi
salassapitosäännösten estämättä palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle
palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas-
ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja
potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai
vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole
kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.


Palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan henkilöstöön
kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai alihankkijana
toimivan henkilön on ilmoitettava viipymättä salassapitosäännösten estämättä
palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle
henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai
ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon
toteuttamisessa taikka muun lainvastaisuuden.


Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava
asiasta palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle. Palvelunjärjestäjän,
palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai
ilmeisen epäkohdan uhan taikka muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Ilmoitus
voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.


Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava
ja ilmoituksen tehnyt henkilö voi ilmoittaa asiasta salassapitosäännösten
estämättä valvontaviranomaiselle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa
taikka muuta lainvastaisuutta ei korjata viivytyksettä. Valvontaviranomainen
voi päättää toimenpiteistä siten kuin 38 §:ssä säädetään tai antaa 39 §:ssä
säädetyn määräyksen epäkohdan poistamiseksi.


Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa
kielteisiä vastatoimia tehdyn ilmoituksen seurauksena. Palveluntuottajan tai
vastuuhenkilön menettelyä on pidettävä kiellettynä vastatoimena, jos henkilön
työ- tai virkasuhteen ehtoja heikennetään, palvelussuhde päätetään, hänet
lomautetaan, häntä muutoin kohdellaan epäedullisesti tai häneen kohdistetaan
muita kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on tehnyt 2–4 momentissa
tarkoitetun ilmoituksen tai osallistunut ilmoittamansa asian selvittämiseen. Kiellettyä
on myös estää tai yrittää estää henkilöä tekemästä 2–4 momentin mukaista
ilmoitusta.

Lastensuojeluyksikkö Silmulle on laadittu
turvallisuussuunnitelma, mikä sisältää mahdolliset riskitekijät sekä
toimintaohjeet niiden varalle. Turvallisuussuunnitelmasta löytyvät
toimintaohjeet riskitilanteisiin, kuten tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Kansiossa
on myös toimintaohjeet mahdollisten karkaamisten sekä kriisitilanteiden
varalle.

Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat


Lähtökohtaisesti
asumiseen liittyvät riskit minimoidaan, kun jokainen vuorossa oleva työntekijä
huolehtii laitteiden ja asumisyksikön kunnosta. Yksikön asukkaita opastetaan ja
ohjataan asianmukaisesti käyttämään kodinkoneita, siivoukseen tarvittavia
kemikaaleja, kuivamaan kylpyhuoneen lattia jne. Toimintamalleilla ja
opetuskeinoilla pyritään myös mahdollistamaan asukkaiden taito huolehtia omasta
asunnostaan turvallisesti ja vähentämällä riskitilanteita tulevaisuudessa myös
heidän yksin asuessaan. Tiimipalavereissa nostetaan esille huomioidut epäkohdat
ja riskitekijät koko työyhteisölle. Nuorille asioista kerrotaan
yhteisöpalavereissa ja keskustellaan mahdollisista riskitekijöistä.


Riskitilanteet kirjataan Nappula-
asiakkuudenhallintajärjestelmään. Henkilökunta ilmoittaa suullisesti ja
kirjallisesti turvallisuusvastaavalle epäkohdista, laatupoikkeamista sekä
mahdollisista riskeistä. Riskitilanteet käsitellään työyhteisössä työpaikkapalaverissa
ja samalla pohditaan, mitä toimintatapoja tai toiminnan muutoksia tilanteet
vaativat. Muutokset sekä sovitut toimintatavat kirjataan turvallisuuskansioon
sekä työpaikkapalaverit tiedostoon Nappulaan. Henkilökunta osallistuu
turvallisuuskoulutuksiin täydennyskoulutussuunnitelman mukaisesti, mm.
sammuttimien käyttökoulutus ja sähköisen palojärjestelmän käyttökoulutus.


Asiakkaiden sekä työntekijöiden turvallisuutta
varmistetaan sekä riskejä pyritään minimoimaan seuraavien suunnitelmien ja
ohjeiden avulla:

Turvallisuussuunnitelma,
pelastussuunnitelma, poistumisturvallisuusselvitys, pelastautumissuunnitelma,
lääkehoitosuunnitelma


Ensiapukoulutukset
3 vuoden välein siten, että koko henkilöstöllä on voimassa oleva EA- koulutus

Lääkekoulutukset
5 vuoden välein

Perehdytyssuunnitelma.
Suunnitelma pidetään ajan tasalla ja työntekijöiden sekä opiskelijoiden
perehdytys huolehditaan perehdytyssuunnitelman mukaisesti.

Työtapaturmien
sekä muiden läheltä piti- tilanteiden ilmoittamismenettely

Asiakasturvallisuusilmoitus
vastaavalle ohjaajalle/yrityksen osakkaille sekä asiakkaan asioista vastaavalle
sosiaalityöntekijälle tehdään aina, kun kyseessä on asiakkaaseen kohdistuva
poikkeama.

Työturvallisuusilmoitus
tehdään vastaavalle ohjaajalle/ yrityksen osakkaille, kun kyseessä on
työntekijään kohdistuva vaara-, haitta- tai uhkatilanne.

Turvallisuuskävelyt,
poistumis- sekä paloharjoitukset säännöllisin väliajoin, vähintään 2 kertaa
vuodessa.


HÄIRIÖTILANTEIDEN VARALTA

- Ruokavarastoon on kerätty peruselintarvikkeet, joilla
pärjätään muutamia päiviä



- Ennakoidaan vesikatkokset, vettä pullotetaan
vesikatkosuhan alla.



- Taskulamppuja ja kynttilöitä löytyy kiinteistöstä useita
sähkökatkoksen varalta



- Tulitikkuja ja polttopuita on aina saatavilla
kiinteistössä



- Paristoja ja paristokäyttöisiä matkapuhelinlatureita on
hankittu useampia, jotta taataan puhelinyhteydet myös sähkökatkon aikana.



- Asukkaiden henkilökohtaisia lääkkeitä on varattu aina
niin, että niillä pärjää muutaman päivän, vaikka toimituksissa olisi katkoja
tai häiriötilanteesta johtuen kiinteistöstä poistuminen olisi poissuljettua.



- Hygieniatarvikkeita löytyy yksiköstä erilaisia, jotta
voidaan taata hyvä hygienia myös häiriötilanteessa



- Yksikön käteisvaroista riittää rahaa
peruselintarvikkeiden ja hygieniatarvikkeiden hankintaa varten



- Yksikön autot tankataan aina niiden tyhjentyessä,
tarkoituksena ylläpitää vähintään varttitankkia äkillisten häiriötilanteiden
varalta, jos polttoainetta ei olekaan saatavilla



- Yksikön matkapuhelimet ja asukkaiden puhelimet toimivat
myös 4G-verkossa, ja henkilökunta osaa jakaa tämän internet-yhteyden myös
suojatulle kannettavalle tietokoneelle, joten yksikön kiinteän internetyhteyden
katkeaminen ei katkaise esimerkiksi kirjaamista.



- Asiakkaiden tiedot ja lääkelistat on tulostettu, ja
lajiteltu omiin kansioihin, joten sähkökatkon aikana turvataan myös tiedonkulku
kriittisten terveystietojen osalta.



- Lämmityksen katketessa lämmitys hoituu takan avulla puita
polttamalla. Yksiköstä löytyy tulenkestäviä kattiloita, joilla voidaan
lämmittää vettä ja ruokaa.



- Yksikön ohjaajalla on autolaturi, jota saa
häiriötilanteessa lainata



- Yksikön ohjaajalla on agregaatti, jota saa
häiriötilanteessa lainata



- Uutisia voi kuunnella paristokäyttöisen radion avulla

PERUSTARPEISTO HÄIRIÖTILANTEIDEN VARALTA

- Ruokavarastossa säilykkeitä ja kuivamuonaa

- kynttilöitä, tuikkuja ja tulitikkuja

- taskulamppuja

- paristoja radiota ja taskulamppuja varten

- varasulakkeita

- paristokäyttöiset matkapuhelinlaturit

- polttopuita

- pieni summa käteistä rahaa

- kuume- ja särkylääkevarasto, ensiaputarpeet

- kosteuspyyhkeitä ja desinfiointiaineita


Riskien tunnistaminen ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen

Haittatapahtuman sattuessa, jokainen työntekijä, joka on
osallisena siinä tai havaitsee epäkohtia yksikön toiminnassa, on velvollinen
ilmoittamaan turvallisuusvastaaville sekä yksikön vastaavalle ohjaajalle
asiasta. Turvallisuusvastaavat ottavat epäkohdat esiin työyhteisön ja yrityksen
osakkaiden kanssa. Tilanteet käsitellään työpaikkapalaverissa. Läheltä piti-
tilanteet ja haittatapahtumat kirjataan erilliselle lomakkeelle
turvallisuuskansioon sekä Nappula-asiakkuudenhallintajärjestelmään. Samoin
kirjataan toimenpiteet tapahtumien korjaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.
Yksikössä on käytössä erillinen lomake, joka täytetään yhdessä
haittatapahtumaan osallisena olevien kanssa. Riskitilanteet, haittatapahtumat
ja läheltä piti- tilanteet lomake lähetetään myös tilanteessa mukana olleen
lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Lapsen asioista vastaava
sosiaalityöntekijä tekee haittatapahtumasta ilmoituksen johtavalle
sosiaalityöntekijälle. Haittatapahtumat käydään läpi työpaikkapalaverissa ja
kirjataan ylös myös työpaikkapalavereista tehtävään muistioon.
Lastensuojeluyksikkö Silmun turvallisuusvastaavan tehtävässä toimivat Johanna
Saunamäki sekä Anu Ojatalo.


Korjaavat toimenpiteet

Epäkohdat, haittatapahtumat ja läheltä piti- tilanteet
käsitellään välittömästi työyhteisössä. Samalla pohditaan, miten
vastaavanlaiset tilanteet voidaan ehkäistä. Kaikki havaitut epäkohdat sekä
läheltä piti- tilanteet kirjataan Nappula- asiakkuudenhallintajärjestelmään,
työpaikkapalavereista tehtäviin muistioihin sekä turvallisuuskansioon.


4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN
LAATIMINEN

ja JULKISUUS

Omavalvonnan suunnitteluun on osallistunut
Lastensuojeluyksikkö Silmun koko henkilöstö. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta
vastaa yksikön vastaava ohjaaja. Omavalvontasuunnitelma päivitetään vähintään
kerran vuodessa, mutta kuitenkin aina toiminnan muuttuessa olennaisesti.


Omavalvontasuunnitelma on kaikkien luettavissa ja esillä
yksikön eteisessä näkyvällä paikalla sekä Lastensuojeluyksikkö Silmun
nettisivuilla 05.01.2025 lähtien.


5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET

Palvelutarpeen arviointi


Palveluntarpeen
arvioinnin tekee aina lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhteistyössä
lapsen ja vanhempien kanssa. Lapsen asiakassuunnitelma päivitetään lapsen
asioista vastaavan sosiaalityöntekijän toimesta ja sen yhteydessä suoritetaan
palveluntarpeen / sijaishuollon tarpeen arviointi. Palveluntarpeen arvio
tehdään yhteistyössä Lastensuojeluyksikkö Silmun henkilökunnan, lasta hoitavien
muiden tahojen, kuten esim. lastenpsykiatrian- ja nuorisopsykiatrian yksiköiden
sekä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa.


Asiakkaana oleva
lapsi sekä hänen vanhempansa osallistuvat asiakassuunnitelmaneuvotteluihin.
Lastensuojeluyksikkö Silmun lapset ovat vähintään 10- vuotiaita ja heitä
kuullaan aina asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä. Lapsi ja hänen
vanhempansa voivat tuoda omia näkemyksiään palveluntarpeesta esiin
neuvotteluissa sosiaalityöntekijälle sekä yksikön ohjaajille.
Sosiaalityöntekijälle tuodaan esiin lapsen näkökulmaa ja laaditaan tarvittaessa
yhteenveto perheen ja lapsen tilanteesta. Silmun ohjaajat raportoivat lapsen
tilanteesta 1-3 kk:n välein kirjallisesti sosiaalityöntekijälle sekä
vanhemmille. Lapsi saa esittää omat näkemyksensä omasta tilanteestaan
raporttiin.


Hoito- ja kasvatussuunnitelma

Lastensuojeluyksikkö Silmun vastaava ohjaaja sekä lapsen
omaohjaajat laativat yhteistyössä lapsen sekä hänen vanhempiensa kanssa hoito-
ja kasvatussuunnitelman. Mikäli lapsi tai vanhemmat eivät jostain syystä
osallistu hoito- ja kasvatussuunnitelman laatimiseen, kertoo lapsen omaohjaaja
heille suunnitelman sisällön.


Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen
tarvitseman hoidon ja huolenpidon sisältöä huomioiden asiakassuunnitelman
mukaiset sijaishuollon tavoitteet ja tarkoitus. Hoito- ja kasvatussuunnitelma
laaditaan asiakassuunnitelman pohjalle ja sen on tarkoitus täydentää
asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelma tukee yksikössä
järjestettävää lapsen hoitoa ja huolenpitoa. Hoito- ja kasvatussuunnitelma
kirjataan Nappula- asiakkuudenhallintajärjestelmään. Suunnitelman
vastuuhenkilönä toimii lapsen omaohjaajat, jotka seuraavat yhteistyössä yksikön
vastaavan ohjaajan kanssa suunnitelman toteutumista. Hoito- ja
kasvatussuunnitelma lähetetään lapsen asioista vastaavalle
sosiaalityöntekijälle sekä annetaan tiedoksi lapselle ja hänen vanhemmilleen.


Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa tulisi arvioida
etukäteen kuinka mahdollisia rajoitustoimenpiteitä voitaisiin sijaishuollon
aikana välttää ja vähentää. Aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohdalla
mietitään etukäteen, kuinka esimerkiksi kiinni pitoja voitaisiin vähentää.
Etukäteissuunnittelulla ei oikeuteta rajoitustoimenpiteiden käyttöä vaan
päinvastoin pyritään ennaltaehkäisemään niiden käytön tarvetta ja vähentämään
niiden käyttöä.


Hoito- ja kasvatussuunnitelmaan tulee sisällyttää tietoja
lapselle tärkeistä ja mieluisista asioista ja hänen tarpeitaan vastaavasta
toiminnasta sekä näiden toteuttamisesta, syistä, jotka saattavat johtaa
rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen, yksilöidyistä keinoista, joilla voidaan
välttää rajoitustoimenpiteitä vaativaa käytöstä, rajoituksista, joiden käyttöä
tulisi välttää ja yksilöidyt perusteet käytön välttämiselle sekä erityisen tuen
järjestämisestä yksikössä.

Asiakkaan kohtelu


Itsemääräämisoikeuden
vahvistaminen

Lastensuojeluyksikkö Silmussa pyritään vahvistamaan

lasten itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita. Jokaisella lapsella on oma
huone, jonka sisustamiseen he saavat itse vaikuttaa. Lapset osallistuvat ikänsä
ja kehitystasonsa mukaisesti kaikkiin itseään koskeviin neuvotteluihin.
Silmussa pidetään yhteisöpäivä ja yhteisökokouksia säännöllisesti.
Yhteisökokouksissa lapset saavat itse vaikuttaa yksikön toimintaan sekä antaa
palautetta yksikön toiminnasta. Lapsilla on vapaus liikkua yksikön ulkopuolella
sovitusti, ellei ole tehty erillistä rajoituspäätöstä liikkumisesta.
Lastensuojeluyksikkö Silmuun sijoitetut lapset osallistuvat omien
asiakassuunnitelmien sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmiensa laatimiseen.
Yksikölle on laadittu yhteiset säännöt lasten kanssa yhteistyössä. Yksikön
yhteiset säännöt ovat kaikkien nähtävillä yksikön yhteisten tilojen seinällä. Jokaiselle
lapselle on varattu oma huone. Lapset saavat tavata läheisiään sekä ystäviään
yksikössä. Jokaiselle lapselle turvataan yksityisyys oman huoneen muodossa.
Toisten huoneisiin ei mene kukaan ilman huoneessa asuvan lapsen lupaa. Lasten
fyysisestä ja psyykkisestä koskemattomuudesta pidetään kiinni kaikin
mahdollisin tavoin. Yksikössä noudatetaan salassapitosäädöksiä.

Lastensuojeluyksikkö Silmussa ohjaajat tukevat ja kannustavat lapsia
itsenäisten valintojen tekemisessä esim. vaatetukseen ja vapaa-ajan
viettämiseen liittyen. Kannustamme lapsia harrastusten pariin ja pyrimme
löytämään jokaiselle mielekkään, säännöllisen harrastuksen. Lasten oikeutta
normaaliin arkeen liittyvissä asioissa ei rajoiteta silloin, kun niistä ei ole
haittaa lapsen ikätason mukaiselle kasvulle ja kehitykselle

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen
periaatteet ja käytännöt

Mikäli lapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi
tarvitaan rajoitustoimenpiteitä, otetaan aina yhteyttä lapsen asioista
vastaavaan sosiaalityöntekijään. Yhteistyössä lapsen asioista vastaavan
sosiaalityöntekijän kanssa tehdään päätös rajoitustoimenpiteen käyttämisestä.
Rajoitustoimenpiteen käyttö selvennetään lapselle ymmärrettävällä tavalla. Rajoitustoimenpiteitä
ei käytetä rangaistuksena eikä kollektiivisesti. Yksikölle on laadittu
erillinen ohjeistus rajoitustoimenpiteiden käyttöä varten. Käytännössä
rajoitustoimenpiteestä tekee päätöksen yksikön vastaava ohjaaja. Mikäli yksikön
vastaava ohjaaja on estynyt tekemään päätöksen, tekee päätöksen
delegointipäätöksen mukaisesti seuraava siihen valtuutettu ohjaaja.


Rajoitustoimenpiteiden käytön yhteydessä muiden yksikössä
asuvien lasten turvallisuudesta pyritään huolehtimaan mm. ohjaamalla muut
lapset pois tilanteesta tai siirtämällä rajoitustoimenpidettä tarvitseva lapsi
eri tilaan.

Lastensuojeluyksikkö Silmun ohjaajille järjestetään
turvallisuuskoulutusta tilanteiden ennakointiin. Uudet työntekijät
perehdytetään ja heitä ohjataan ennakoimaan tilanteita sekä miten toimia, jos
on tarvetta käyttää rajoitustoimenpiteitä. Henkilökunnalle järjestetään
säännöllinen työnohjaus kerran kuukaudessa ja yllättävissä kriisitilanteissa
työnohjausta voidaan järjestää yksittäiseen tapaukseen liittyen.

Lastensuojeluyksikkö Silmussa ehkäistään
väkivaltatilanteita ennakoimalla ja huolehtimalla, että työvuoroissa on
paikalla riittävästi henkilökuntaa. Yrityksen osakkaat (4) päivystävät
vuorollaan, jolloin jokaiseen työvuoroon on mahdollista saada lisää henkilökuntaa
nopeasti ja lyhyellä varoitusajalla.

Kaikki rajoitustoimenpiteet
kirjataan Nappula- asiakkuudenhallintajärjestelmään ja päätös annetaan
todistettavasti tiedoksi lapsen vanhemmille, lapselle itselleen sekä lapsen
asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Päätökseen annetaan tiedoksi valitusosoite
sekä ohjeistetaan valituksen tekemisessä.

Rajoitustoimenpiteen jälkeen
tehdään aina lapsikohtainen arviointi rajoitustoimenpiteestä lapsen kanssa
heti, kun lapsi kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Arvioinnissa käydään
läpi lapsen kanssa rajoitukseen johtanutta tilannetta, rajoituksen mukaista
tarvetta, rajoituksen toteuttamistapaa sekä vaikuttavuutta. Myös
toimenpiteeseen osallistuneen henkilöstön toimintaa tilanteessa käydään läpi
lapsen kanssa. Rajoitustoimenpiteestä tiedotetaan myös lapsen vanhempia ja se
käydään myös vanhempien kanssa läpi yksityiskohtaisesti puhelimitse tai
mahdollisuuksien mukaan suullisesti. Lapsen asioista vastaavalle
sosiaalityöntekijälle toimitetaan tiedot lapseen kohdistetuista
rajoitustoimenpiteistä välittömästi. Yleensä sosiaalityöntekijä on mukana
tekemässä päätöstä rajoitustoimenpiteestä ja hänen kanssaan käydään koko
tilanne läpi yksityiskohtaisesti.

Rajoitustoimenpideteiden käyttäminen avohuollon
sijoituksen aikana

Avohuollon sijoitus perustuu
vapaaehtoisuuteen, joten sen aikana ei voida käyttää lastensuojelulain mukaisia
rajoitustoimenpiteitä. Mikäli rajoitustoimenpiteiden käytölle tulee tarvetta,
on Silmun ohjaajien ilmoitettava asiasta lapsen asioista vastaavalle
sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on arvioida täyttyvätkö
kiireellisen sijoituksen kriteerit

Rajoitustoimenpiteet kiireellisen sijoituksen ja
huostaanoton aikana

Lastensuojelulain 65-70§
liittyvät lastensuojelulaitoksissa tehtäviin rajoitustoimenpiteisiin. Lastensuojeluyksikkö Silmun
vastaava ohjaaja on tehnyt päätöksen siitä, ketkä laitoksen ohjaajista voivat
tehdä seuraavia rajoitustoimenpiteitä: Aineen tai esineen haltuunotto, mikäli
ainetta tai esinettä ei palauteta lapselle (LSL 65§), henkilöntarkastus
(LSL66§) sekä henkilönkatsastus (LSL66 a§), omaisuuden ja lähetyksen tarkastus
(LSL 67§), liikkumisvapauden rajoitus enintään 7 vrk. kestävä (LSL 69§),
eristäminen, eristämisen jatkaminen ja lopettaminen (LSL 70§).


Yhteydenpidon rajoittaminen
(LSL 62§)

Kiireellisen sijoituksen ja
huostaanottopäätökseen perustuvan sijoituksen aikana lapsen ja vanhempien
välisestä yhteydenpidosta päätetään asiakassuunnitelmaneuvottelussa. Mikäli
asiakassuunnitelman mukaista yhteydenpitoa ei voida toteuttaa tai se on lapsen
kasvun ja kehityksen kannalta haitallista, tekee lapsen asioista vastaava
sosiaalityöntekijä päätöksen yhteydenpidon rajoittamisesta. Lyhytaikaisesta,
enintään 30 vrk. kestävästä 62§:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta
rajoittamisesta voi päättää myös lastensuojelulaitoksen johtaja.

Yhteydenpidon rajoitus on

lopetettava heti, kun se ei enää ole 62§:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla
tarpeellinen.

Aineiden ja
esineiden haltuunotto (LSL65§)

Mikäli lapsella on hallussaan
päihtymistarkoitukseen käytettävää ainetta tai tällaisen aineen käyttöön
erityisesti soveltuvia välineitä, ne on otettava laitoksen haltuun. Samoin on
otettava laitoksen haltuun lapsella olevat aineet tai esineet, jotka on tarkoitettu
lapsensa itsensä tai toisen henkilön vahingoittamiseen.

Haltuunoton voi tehdä vastaava
ohjaaja tai delegointipäätöksen mukaisesti siihen oikeutettu laitoksen ohjaaja.
Asiasta on viipymättä ilmoitettava vastaavalle ohjaajalle tai hänen
määräämälleen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvalle henkilölle, jonka
tulee tehdä haltuunotosta päätös, jollei omaisuutta palauteta.


Henkilöntarkastus
66§

Jos on perusteltua syytä
epäillä, että lapsella on vaatteissaan tai muutoin yllään 65§:n 1 momentissa
tarkoitettuja aineita tai esineitä, hänelle saadaan asian tutkimiseksi tehdä
henkilöntarkastus. Tarkastuksen tekee laitoksen vastaava ohjaaja tai hänen määräämänsä
laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö. Tarkastus on
tehtävä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvan toisen henkilön
läsnä ollessa, jollei erityistä muuta syytä ole.

Tarkastuksen tekijän ja siinä
läsnä olevan toisen henkilön on oltava lapsen kanssa samaa sukupuolta, jollei
kyseessä ole terveydenhuollon ammattihenkilö. Henkilöntarkastuksen suorittava
ja siinä läsnä oleva henkilö voi kuitenkin olla eri sukupuolta kuin lapsi, jos
toimenpiteen suorittaminen välittömästi on välttämätöntä lapsen tai toisen
henkilön turvallisuuden varmistamiseksi.

Henkilöntarkastuksesta ei tehdä
erillistä kirjallista päätöstä. Toimenpide kirjataan LSL 74§ mukaisesti.


Henkilönkatsastus 66

Jos on perusteltua syytä
epäillä, että lapsi on käyttänyt 65 §:n 1 momentissa tarkoitettuja aineita,
häneen saadaan kohdistaa henkilönkatsastus, joka voi käsittää puhalluskokeen
suorittamisen tai veri-, hius-, virtsa- tai sylkinäytteen ottamisen. Jos lapsi,
jolle laitoksen toimesta on tehty henkilönkatsastus, kiistää 65§ 1 momentissa
tarkoitetun päihteiden käytön, tai se on muuten henkilönkatsastuksen tuloksen
luotettavuuden selvittämisen kannalta tarpeen, on näyte asianmukaisesti
lähetettävä tarkistettavaksi.

Henkilönkatsastuksen

toimittamisesta päättää laitoksen vastaava ohjaaja tai hänen määräämänsä
laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö.

Henkilönkatsastuksen suorittaa

laitoksen vastaava ohjaaja tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja
kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö tai muu tehtävään soveltuvan
ammatillisen tutkinnon suorittanut henkilö. Jos henkilönkatsastuksen suorittaa
muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö, läsnä on oltava laitoksen hoito- ja
kasvatushenkilökuntaan kuuluva toinen henkilö tai muu tehtävään soveltuvan
ammatillisen tutkinnon suorittanut henkilö. Verinäytteen saa ottaa vain
terveydenhuollon ammattihenkilö. Katsastus tulee tehdä niin, ettei siitä
aiheudu tarpeetonta haittaa lapselle.

Henkilönkatsastuksen suorittavan

ja siinä läsnä olevan henkilön on oltava lapsen kanssa samaa sukupuolta, jollei
kyseessä ole terveydenhuollon ammattihenkilö. Katsastuksen suorittava ja siinä
läsnä oleva henkilö saavat kuitenkin olla eri sukupuolta kuin lapsi, jos
toimenpiteen suorittaminen välittömästi on välttämätöntä lapsen tai toisen
henkilön turvallisuuden varmistamiseksi.


Omaisuuden,
lähetysten ja tilojen tarkastaminen ja lähetysten luovuttamatta jättäminen 67§

Jos on perusteltua syytä

epäillä, että lapsella on hallussaan 65§:n 1 tai 3 momentissa tarkoitettuja
aineita tai esineitä taikka lapsen olinpaikka on sijaishuollon tarkoituksen
toteuttamiseksi kiireellisesti selvitettävä, saadaan hänen käytössään olevat tilat
tai hallussaan oleva omaisuus tarkastaa.



Jos on perusteltua syytä
epäillä, että lapselle osoitettu kirje tai siihen rinnastettava muu
luottamuksellinen viesti taikka muu lähetys sisältää 65§:n 1 tai 3 momentissa
tarkoitettuja aineita tai esineitä, saadaan lähetyksen sisältö tarkastaa
kirjettä tai muuta luottamuksellista viestiä lukematta.



Edellä 1 ja 2 momentissa
tarkoitetusta tarkastamisesta päättää ja tarkastamisen tekee laitoksen johtaja
tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva
henkilö. Lastensuojelulain 67§:n 3 momentin mukaan lapsen hallussa olevan omaisuuden
tai sijaishuoltopaikassa käytössä olevien tilojen tarkastaminen on toteutettava
pääsääntöisesti kolmen henkilön läsnä ollessa. Läsnä on oltava tarkastuksen
tekijän lisäksi lapsi itse sekä lastensuojelulaitoksen hoito- ja
kasvatushenkilökuntaan kuuluva toinen henkilö. Lapsen käytössä olevat tilat tai
hallussa oleva omaisuus voidaan kuitenkin erityisestä syystä tarkastaa myös
lapsen tai toisen henkilön läsnä olematta. Lapsen omaisuutta tai käytössä
olevia tiloja ei kuitenkaan koskaan saa tarkastaa tarkastuksen toteuttajan
toimesta yksin. Lapsen omaisuuden tai käytössä olevien tilojen tarkastuksessa
on siis aina oltava – erityisestä syystä huolimatta- läsnä jo 1) kaksi
lastensuojelulaitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä
(toisen on oltava lastensuojelulaitoksen johtaja tai johtajan tähän tehtävään
määräämä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö) taikka 2)
lastensuojelulaitoksen johtaja tai lastensuojelulaitoksen johtajan tähän
tehtävään määräämä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö
ja lapsi. Lapselle tulee selvittää tarkastuksen syy.



Lisäksi 13 b §:ssä tarkoitetulla
lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on oikeus erityisestä syystä
tehdä päätös siitä, että 2 momentissa tarkoitettu viesti on jätettävä kokonaan
tai osaksi toimittamatta tai muu lähetys kokonaan tai osaksi toimittamatta tai
muu lähetys kokonaan tai osaksi luovuttamatta lapselle, jos viestin tai
lähetyksen sisällön voidaan olosuhteet kokonaisuutena huomioiden perustellusti
arvioida vakavasti vaarantavan lapsen tai toisen henkilön henkeä, terveyttä,
turvallisuutta tai kehitystä. Lähetys on viipymättä toimitettava lapsen
asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle päätöksen tekoa varten.





Kiinnipitäminen (LSL
68 §)



Lastensuojeluyksikön henkilöstö
pyrkii kouluttautumisella ja omalla toiminnallaan välttämään
kiinnipitotilanteita. Kiinnipitoon ei pidä koskaan ryhtyä, mikäli itsellä on
epävarma olo sen toteuttamisesta. Kiinnipitoa ei voi tehdä lapsen omassa
huoneessa siten, että huoneen ovi on suljettuna. Lapsen kiinnipitämisen
tarkoituksena on aina oltava lapsen rauhoittaminen- muunlaista tavoitetta
lapsen kiinnipidolla ei saa olla.



Lastensuojelulain 68§:n 1
momentin



Kiinnipito kirjataan aina
asiakastietojärjestelmä Nappulaan ja sen lukevat kaikki kiinnipitotilanteessa
olleet ohjaajat. Kiinnipidosta ilmoitetaan laitoksen johtajalle. Mikäli johtaja
tekee kiinnipidon, on siitä ilmoitettava lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.





KIINNIPIDON TOIMINTATAVAT
LASTENSUOJELUYKSIKKÖ SILMUSSA:



Kiireellisen sijoituksen tai
huostaanottopäätöksen ollessa voimassa:



-
Kiinnipitoon turvaudutaan vain tilanteessa,
missä lapsi on vaaraksi itselleen tai muille yksikössä samalla hetkellä
oleville ihmisille eikä muita toimintatapoja ole käytettävissä.



-
Kiinnipidon suorittanut ohjaaja tekee
kiinnipidosta kirjaukset Nappulaan.



-
Kiinnipidon suorittanut ohjaaja ilmoittaa
kiinnipidosta mahdollisimman pian yksikön vastaavalle ohjaajalle sekä lapsen
asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.



-
Mikäli yksikön vastaava ohjaaja suorittaa
kiinnipidon, tulee hänen ilmoittaa siitä mahdollisimman pian lapsen asioista
vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja toimittaa kiinnipidosta erillisen
kirjallisen selvityksen.



-
Vastaavalle ohjaajalle tehdään erillinen,
kirjallinen kuvaus tapahtuneesta Nappulaan kirjatun tekstin perusteella.



-
Kiinnipidossa pyritään siihen, että
tilanteessa on aina paikalla kaksi ohjaajaa.



-
Kaikki tilanteessa mukana olevat henkilöt
täyttävät Riskitilanteet, haittatapahtumat ja läheltä-piti tilanteet-
lomakkeen.



-
Lastensuojeluyksikkö Silmussa henkilökuntaa
koulutetaan jatkuvasti. Koulutusten tarkoituksena on antaa henkilöstölle
toimintamalleja, joiden avulla voidaan ennakoida tilanteita ja välttää
kiinnipitotilanteita.



-
Harjoittelijat eivät voi suorittaa
kiinnipitoja, lyhytaikaiset sijaiset perehdytetään kiinnipitojen tekemiseen
työhönotto tilanteessa sekä perehdytysvuorojen aikana.



-
Kiinnipitotilanteen kirjaukset:



·
Kirjausten tulee olla tarkkoja. Tilanteessa
päätöksen tehnyt henkilö kirjaa tilanteen Nappula-
asiakkuudenhallintajärjestelmään.



·
Tilanteessa mukana olleet henkilöt lukevat
kirjauksen ja voivat mahdollisesti lisätä/korjata kirjaukseen omilla
tunnuksillaan.



·
Tilanne kuvataan tarkasti, kuka oli paikalla,
missä kukin tapahtuman aikana oli, mitä teki sekä miten tapahtumat etenivät.



·
Tarkat kirjaukset ovat tärkeitä hoidollisista
syistä sekä kaikkien osapuolten oikeusturvan kannalta.



-
Kiinnipitotilanteet on aina purettava
keskustelemalla kiinnipidossa olleen lapsen kanssa. Lapsen kanssa on hyvä
sopia, miten vastaavassa tilanteessa tulisi jatkossa toimia, jotta vältyttäisi
kiinnipitotilanteilta.





Liikkumisvapauden
rajoittaminen (LSL 69§)



Laitoksen johtaja tai hänen
määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö voi
päättää yhteensä enintään seitsemän vuorokautta kestävästä rajoittamisesta. Jos
rajoittamista on tarpeen jatkaa tai jos rajoitus alun perin määrätään seitsemää
vuorokautta pidemmäksi ajaksi, tekee rajoittamisesta päätöksen lapsen asioista
vastaava sosiaalityöntekijä. Asiasta on viipymättä ilmoitettava lapsen asioista
vastaavalle sosiaalityöntekijälle päätöksen tekemistä varten. Yhtäjaksoisesti
rajoittaminen saa kestää enintään 30 vuorokautta.



Liikkumisvapauden rajoittamista
ei saa määrätä laajempana eikä pidemmäksi ajaksi kuin lapsen hoito ja kasvatus
välttämättä edellyttävät. Toimenpide on myös lopetettava heti, kun se ei enää
ole 1 momentissa tarkoitetulla tavalla välttämätön.



Liikkumisvapauden
rajoituspäätöksen aikana lapsella on oikeus osallistua opetukseen normaalisti.









Luvatta laitoksesta
poistuneen lapsen palauttaminen (LSL 69 a)



Jos lapsi on poistunut
luvattomasti lastensuojelulaitoksesta tai ei palaa yksikköön ennalta sovitusti
luvallisen poistumisen jälkeen, laitoksen on viipymättä ryhdyttävä
toimenpiteisiin lapsen etsimiseksi ja palauttamiseksi laitokseen sekä
ilmoitettava lapsen luvattomasta poissaolosta lapsen asioista vastaavalle
sosiaalityöntekijälle. Lapsen olinpaikan selvittyä laitoksen ja lapsen asioista
vastaavan sosiaalityöntekijän tulee yhteistyössä sopia lapsen kuljettamisesta
takaisin laitokseen, ellei lapsi palaa laitokseen vapaaehtoisesti.



Lapsen palauttamisesta ja siihen
liittyvästä kuljettamisesta ja sen turvallisesta järjestämisestä päättää lapsen
asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Kiireellisissä tilanteissa lapsen
palauttamisesta ja siihen liittyvästä kuljettamisesta ja sen turvallisesta
järjestämistavasta päättää laitoksen johtaja tai hänen määräämänsä laitoksen
hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö. Laitoksen johtajan tai hänen
määräämänsä hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvan on viipymättä
ilmoitettava päätöksestä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.



Lapsen kuljettamisen saa
toteuttaa vain laitoksen vakituiseen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva
työntekijä, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu toimivaltainen
viranomainen. Lapsen etsintää ja kuljettamista ei saa toteuttaa ostopalveluna.
Lapsen etsinnästä ja kuljettamisesta on tehtävä kirjaukset
Nappula-asiakkuudenhallintajärjestelmään. Lasta kuljettava laitoksen
vakituiseen henkilökuntaan kuuluva ohjaaja saa tehdä lapselle 66§:ssä säädetyin
edellytyksin ja tavoin henkilöntarkastuksen kuljetukseen käytettävässä autossa
kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi lapsen hallussa olevat
65§:n 1 momentissa tarkoitetut aineet ja esineet saadaan ottaa kuljettamisen
ajaksi lasta kuljettavan henkilön haltuun. Ellei haltuun otettua ainetta tai
esinettä palauteta lapselle kuljettamisen jälkeen, asiasta on tehtävä päätös
siten, kuin 65§:n 2 momentissa säädetään.



Lapsen kuljettamisen aikana
lasta kuljettava laitoksen vakituiseen henkilökuntaan kuuluva henkilö saa
kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseksi pitää lasta lyhytaikaisesti kiinni
kuljetukseen käytettävässä autossa, jos lapsi sekavan tai uhkaavan käyttäytymisensä
perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita ja kiinnipitäminen
on lapsen oman tai toisen henkilön hengen, terveyden tai turvallisuuden
välittömän vaarantumisen vuoksi välttämätöntä. Kiinnipito on toteutettava
lapselle turvallisella, hänen ikänsä, sukupuolensa, kulttuuri- ja uskonnollinen
taustansa sekä yksilöllinen tilanteensa huomioivalla tavalla. Kiinnipito on
lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä. Kiinnipitämiseen
turvautuneen henkilön on annettava laitoksen johtajalle siitä kirjallinen
selvitys. Lapsen terveydentila on tutkittava, jos kiinnipitämisestä aiheutuu
lapselle vammoja tai fyysisiä jälkiä tai jos lapsi sitä pyytää.



Lastensuojeluyksikkö Silmussa on
erillinen suunnitelma luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttamiseksi
yksikköön. Suunnitelma löytyy ohjaajien toimistosta ilmoitustaululta.



70§ Eristäminen



Lapsi saadaan eristää laitoksen
muista lapsista, jos hän käyttäytymisensä perusteella on vaaraksi itselleen tai
muille taikka jos eristäminen on muusta erityisen perustellusta syystä lapsen
hengen, terveyden tai turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Eristämistä ei saa
määrätä laajempana eikä pidemmäksi ajaksi kuin lapsen huolenpito ja hoito
välttämättä edellyttävät. Eristämistä ei saa jatkaa yhtäjaksoisesti yli 12:ta
tuntia tekemättä uutta päätöstä. Eristäminen on lopetettava heti, kun se ei
enää ole välttämätöntä.



Eristämisestä tekee päätöksen
laitoksen johtaja tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja
kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö. Kun lapsi on määrätty eristettäväksi,
on samalla määrättävä, kenen laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan
kuuluvan tehtävänä on huolehtia lapsen turvallisuudesta. Lapsen
turvallisuudesta vastaavan henkilön on valvottava lasta koko erillään pitämisen
ajan olemalla hänen kanssaan samassa tilassa tai sen välittömässä läheisyydessä
niin, että hänellä on mahdollisuus saada yhteys eristettyyn lapseen. Myös
lapsella on oltava mahdollisuus saada yhteys hänen turvallisuudestaan
vastaavaan henkilöön. Lapsen olosuhteet eristämisen aikana on järjestettävä
niin, että lapsi saa riittävän huolenpidon ja hoidon sekä mahdollisuuden
keskustella hänen turvallisuudestaan vastaavan henkilön kanssa.



Eristämistä saadaan jatkaa vain,
jos eristämisen edellytykset ovat edelleen olemassa ja mikäli lapsen hoitoa ei
ole edelleenkään tarkoituksenmukaista tai mahdollista järjestää muulla tavalla.
Tällöin eristämisaika ei saa ylittää 24:ää tuntia.



Ennen eristämisen jatkamista
koskevan päätöksen tekemistä lapselle on suoritettava lääkärintarkastus, jos se
ei ole ilmeisen tarpeetonta. Tarvittaessa lääkärintarkastus tulee suorittaa
myös eristämisen alkaessa, eristämisen aikana tai eristämisen päättyessä.
Lääkärintarkastusta varten lapselle on varattava aika terveyskeskuksesta.



Eristämisestä on ilmoitettava
lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Laitoksen johtajan tai hänen
määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvan henkilön tulee
viipymättä ilmoittaa eristämisestä tai sen jatkamisesta lapsen asioista
vastaavalle sosiaalityöntekijälle.



71§ Erityinen
huolenpito



Erityisellä huolenpidolla
tarkoitetaan sijaishuollossa olevalle 12 vuotta täyttäneelle lapselle
lastensuojelulaitoksessa järjestettävää erityistä, moniammatillista hoitoa ja
huolenpitoa, jonka aikana lapsen liikkumisvapautta voidaan hänen hoitonsa ja
huolenpitonsa edellyttämässä laajuudessa rajoittaa siten kuin 72 ja 73 §:ssä
säädetään.



72§ Erityisen
huolenpidon järjestäminen



Lapselle voidaan sijaishuollon
aikana, jos hänen erittäin tärkeän yksityisen etunsa sitä välttämättä vaatii,
järjestää erityistä huolenpitoa vakavan päihde- tai rikoskierteen
katkaisemiseksi tai kun lapsen oma käyttäytyminen muutoin vakavasti vaarantaa hänen
henkeään, terveyttään tai kehitystään. Erityisen huolenpidon tavoitteena on
katkaista lapsen häntä itseään vahingoittava käyttäytyminen ja mahdollistaa
lapselle annettava kokonaisvaltainen huolenpito. Edellytyksenä on lisäksi, että
sijaishuoltoa ei ole lapsen hoidon ja huolenpidon tarve huomioon ottaen
mahdollista järjestää muulla tavoin eivätkä terveydenhuollon palvelut sovellu
käytettäviksi erityisen huolenpidon sijaan.



Päätöksen erityisen huolenpidon
aloittamisesta ja jatkamisesta tekee lapsen asioista vastaavan
sosiaalityöntekijän valmisteltua asian, johtava viranhaltija eli johtava sosiaalityöntekijä.
Päätöksen on perustuttava erityisen huolenpidon järjestämistä varten tehtyyn
lapsen tilanteen moniammatilliseen arvioon, joka perustuu kasvatukselliseen,
sosiaalityön, psykologiseen ja lääketieteelliseen asiantuntemukseen.



Erityistä huolenpitoa voidaan
järjestää enintään 30 vuorokauden ajan. Määräaika lasketaan erityisen
huolenpidon tosiasiallisesta aloittamisesta. Päätös erityisen huolenpidon
järjestämisestä raukeaa, jollei täytäntöönpanoa ole voitu aloittaa 90
vuorokauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Erityistä huolenpitoa voidaan
erittäin painavasta syystä jatkaa enintään 60 vuorokaudella, mikäli lapsen
sijaishuollon järjestäminen sitä 1 momentissa mainituin perustein edelleen
välttämättä vaatii. erityinen huolenpito on lopetettava välittömästi, jos se
osoittautuu tehottomaksi sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tai kun
sen tarvetta ei enää ole. Lopettamisesta päättää lapsen asioista vastaava
sosiaalityöntekijä.



73§ Erityisen
huolenpidon toimeenpano



Erityistä huolenpitoa voidaan
järjestää lastensuojelulaitoksessa, jonka käytettävissä on erityisen
huolenpidon järjestämiseksi riittävä kasvatuksellinen, sosiaalityön,
psykologinen ja lääketieteellinen asiantuntemus. Laitoksessa tulee olla
toiminnan edellyttämä tehtävään soveltuva ammatillisen tutkinnon omaava
henkilöstö ja erityisen huolenpidon järjestämiseksi terveydellisiltä ja muilta
olosuhteiltaan asianmukaiset tilat. Erityisen huolenpidon ajan lasta voidaan
estää poistumasta näistä tiloista ilman lupaa tai valvontaa.



Lastensuojeluyksikkö Silmu on
perustason lastensuojelulaitos, eikä Silmussa näin ollen voida järjestää
erityisen huolenpidon jaksoja lapsille.



74§
Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen



Edellä 65, 66, 66a, 67-69, 69a
ja 70§:ssä tarkoitettujen rajoitustoimenpiteiden käytön seurannan ja valvonnan
turvaamiseksi lastensuojelulaitoksen on asianmukaisesti kirjattava käyttämänsä
rajoitustoimenpiteet. Kirjaamisen tulee sisältää kuvaus rajoitustoimenpiteestä
ja siitä, miten rajoitus on toteutettu, minkälaisia muita rajoituksia on
mahdollisesti käytetty samaan aikaan, mikä on toimenpiteen peruste ja kesto,
tieto toimenpiteestä päättäneen, sen käytännössä toteuttaneen ja siinä läsnä
olleen henkilön nimistä sekä tarvittaessa tieto 66§:n 1 momentissa ja 66 a§:n 1
momentissa tarkoitetuista perustelluista syistä ja 67§:n 3 momentissa
tarkoitetuista erityisestä syystä. Lisäksi on kuvattava toimenpiteen
mahdollinen vaikutus hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Kuvattava on myös, miten
lasta on kuultu ennen rajoituksesta päättämistä tai sen toteuttamista. Lisäksi
on kirjattava, mikä oli lapsen mielipide asiasta.



Sen lisäksi, mitä 1 momentissa
säädetään, on 70§:ssä tarkoitetun eristämisen aikana kirjattava lapsen
eristämistä koskeviin asiakirjoihin eristämiseen johtanut tilanne, eristämisen
toteuttamistapa sekä miten eristämisen jatkamisen perusteita on eristämisen
aikana jatkuvasti arvioitu. Eristämistä koskeviin asiakirjoihin on lisäksi
kirjattava eristämisen lopettamiseen johtaneet perusteet ja syy.



Kirjaamisten sisältö on
lähetettävä tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle
kuukausittain. Kirjaamisen sisällöstä voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin
sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.



Lastensuojeluyksikkö Silmussa
rajoitustoimenpiteet kirjataan Nappula- asiakkuudenhallintajärjestelmään.
Nappulassa jokaiselle rajoitustoimenpiteelle on oma erillinen lomake. Kirjatut
rajoitustoimenpiteet tulostetaan ja lähetetään lapsen asioista vastaavalle
sosiaalityöntekijälle sekä lapsen vanhemmille tiedoksiantolomakkeen kanssa.
Mukaan liitetään palautuskirjekuori tiedoksiantolomakkeelle.
Rajoitustoimenpiteistä ilmoitetaan lapsen asioista vastaavalle
sosiaalityöntekijälle sekä lapsen vanhemmille myös puhelimitse. Lapsen
vanhemmille on laadittu puhelimitse tapahtuvaa kuulemista varten erillinen
pöytäkirja, joka täytetään, mikäli tieto rajoitustoimenpiteestä annetaan
vanhemmalle puhelimitse.



74a§ Rajoituksen
lapsikohtainen arviointi



Jos lapseen on
kohdistettu lastensuojelulaissa tarkoitettuja rajoituksia, sijaishuoltopaikassa
on arvioitava niiden käyttöä yhdessä lapsen kanssa heti, kun hän kykenee
ymmärtämään asian merkityksen. Arvioinnissa on käytävä lapsen kanssa läpi
rajoitukseen johtanutta tilannetta, rajoituksen tarvetta ja perusteita
asiakassuunnitelman mukaisesti, rajoituksen toteuttamistapaa ja vaikuttavuutta
sekä toimenpiteen osallistuneen henkilöstön toimintaa tilanteessa.
Sijaishuoltopaikan on käytävä lapseen kohdistettu rajoitus ja sen
toteuttamistapa läpi yhdessä myös lapsen huoltajien kanssa, jollei se ole
ilmeisen tarpeetonta tai mahdotonta.



Sijaishuoltopaikan on
toimitettava tiedot lapseen kohdistetuista rajoituksista sekä selvitys
rajoitusten lapsikohtaisesta arvioinnista lapsen asioista vastaavalle
sosiaalityöntekijälle viipymättä.



Jos lapseen on kohdistettu
useita, peräkkäisiä, yhtäaikaisia tai pitkäaikaisia rajoituksia, on lapsen
asioista vastaavan sosiaalityöntekijän arvioitava lapsen kokonaistilanne,
lapselle sopivan ja riittävän hoidon ja palvelujen tarve sekä vastaavatko sijaishuoltopaikan
henkilöstön määrä ja osaaminen sekä tilat lapsen tarpeita. Lapsen asioista
vastaavan sosiaalityöntekijän on keskusteltava lapsen ja lapsen huoltajien
kanssa, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta tai mahdotonta, lapseen
kohdistetuista rajoituksista ja niiden perusteista.







Rajoitustoimenpiteen prosessi
Lastensuojeluyksikkö Silmussa:



Ennen rajoitustoimenpiteen
tekemistä tehdään rajoituspäätös, jonka jälkeen toimenpide. Kiireellisessä
tapauksessa tehdään ensin suullinen päätös -> toimenpide ->
kirjallinen muoto päätöksestä.



Päätöksen tekee yksi
henkilö, sekä kirjallisen että suullisen.



Mikäli vastaava ohjaajaa ei
saada kiinni puhelimitse tai hän ei ole paikalla, otetaan yhteyttä lapsen
asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään, joka tekee asiasta päätöksen.
Mikäli sosiaalityöntekijää ei saada kiinni, otetaan yhteyttä
sosiaalipäivystykseen.



Mikäli vastaava ohjaaja ei
ole paikalla, voidaan rajoituspäätös tehdä hänen tekemänsä
delegointipäätöksen mukaisesti. Kyseinen ohjaaja tekee asiasta päätöksen
sekä rajoitustoimenpiteen. Kirjaa rajoituspäätöksen omalla nimellään
Nappula-asiakkuudenhallintajärjestelmään.



Nappula
asiakkuudenhallintaohjelma ohjaa rajoituspäätöksen kirjaamista kohta
kohdalta.



Asianosaisille
(sosiaalityöntekijä, huoltajat, lapsi yli 12 v.) tulee järjestää
kuulemiset. Kuulemisesta tulee aina tehdä pöytäkirja (liite2). Kuulemisen
voi järjestää myös puhelimitse (liite3), mutta asianosaisella tulee olla
aikaa tutustua materiaaliin, joka kuulemista koskee. Mikäli lapselle ei
ole järjestetty kuulemista, vaan häneltä kysytään mielipide, tulee tämä
kirjata päätökseen mielipiteenä, sekä selittää syy, miksi kuulemista ei
ole järjestetty.



Asianosaisilla on
rajoitustoimenpiteisiin muutoksenhaku oikeus. Tämä oikeus muutoksenhakuun
tulee ilmoittaa asianosaisille, sekä antaa ohjeistus muutoksenhakuun. Ohje
muutoksenhakuun saadaan Nappula-asiakkuudenhallintajärjestelmästä suoraan
rajoituspäätöksen mukana.



Rajoitustoimenpiteestä
tehty päätös tulee toimittaa asianomaisille tiedoksi. (sosiaalityöntekijä,
huoltajat ja lapsi yli 12 v.) Päätös annetaan tai postitetaan
asianosaisille. Asiakirjojen luovutuksesta tulee tehdä saantitodistus,
jossa ilmenee päätöksen luovutus päivämäärä, sekä asianomaisten
allekirjoitukset. Nappula asiakkuudenhallintajärjestelmän mukana tulostuu
saantitodistus. Postitse lähetettävään saantitodistukseen laitetaan mukaan
palautuskuori postimerkkeineen.



Jokaisen
rajoitustoimenpiteen päätyttyä tehdään kyseisestä rajoitustoimenpiteestä
lapsikohtainen arviointi yhdessä lapsen kanssa. Arviointi toimitetaan lapsen asioista
vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Rajoituksen käytön jälkiselvittelyssä
on arvioitava: rajoitukseen johtanutta tilannetta, rajoituksen tarvetta,
rajoituksen perusteita sekä toimenpiteeseen osallistuneen henkilöstön
toimintaa tilanteessa. Jälkiselvittelyssä arvioidaan myös rajoituksen
toteuttamista lastensuojelulain 61 a §:n sekä lastensuojelulain 30 §:ssä
tarkoitetun asiakassuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on arvioida omaa
toimintaa ja miettiä keinoja, joilla mahdollisesti rajoitustoimenpiteeltä
voitaisiin välttyä.



Ei kiireellisessä prosessissa tulee rajoitustoimenpide
aloittaa aina asianomaisen kuulemisella!







Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma



Lastensuojeluyksikkö Silmun hyvää kohtelua
koskeva suunnitelma on laadittu tammikuussa 2025. Hyvää kohtelua koskeva
suunnitelma on nähtävillä Lastensuojeluyksikkö Silmun yleisissä tiloissa.





Asiakkaan asiallinen kohtelu



Jokaisella lapsella on oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja
hyvinvointiin. Lapsen sijaishuoltopaikan
tulee hoitoa ja huolenpitoa järjestäessään asettaa lapselle tarvittaessa myös
hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisia tavanomaisia kasvatuksellisia rajoja.
Sääntöjen ja kasvatuksellisten rajojen tarkoituksena on opettaa lasta
ymmärtämään ympäröivän yhteiskunnan vaatimuksia, edesauttaa lasta tekemään
ikäkautensa ja kehitystasonsa mukaisia omia valintoja, edistää lapsen
hyvinvointia sijaishuoltopaikassa ja toteuttaa lapsen oikeutta hyvään hoitoon
ja huolenpitoon. Silmussa ohjataan
nuoria harjoittelemaan arjen sujuvuuteen vaativia perustaitoja.



Lastensuojeluyksikkö Silmun asiakkaille ja huoltajille annetaan Silmun
esittely opas, jossa on yhteystiedot Silmuun. Jo tutustumiskäynnin yhteydessä
sekä huoltajille, että lapsille painotetaan sitä, että otamme mielellämme
vastaan palautetta toimintaamme liittyen. Huolet toimintatavoistamme ja
käytänteistä kannustetaan ottamaan esiin matalalla kynnyksellä. Silmussa
asuvilla asiakkailla on käytössä palautejärjestelmä sekä yhteisöpalavereihin
liittyvä palautelaatikko. Palautelaatikkoon lapset saavat laittaa nimettömänä
asioita, joista haluavat puhua.



Lastensuojeluyksikkö Silmun ohjaajat kuuntelevat herkällä korvalla asiakkaita
sekä heidän sanottamiaan keskusteluja. Esiin nousseet ajatukset kohteluun
liittyen käsitellään ohjaajien työpaikkapalavereissa. Asiakkaita kannustetaan
myös aina olemaan yhteydessä omaan sijoituksesta vastaavaan
sosiaalityöntekijään, mikäli kokee omassa kohtelussaan epäoikeudenmukaisuutta
tai asiattomuutta. Yhteydenpito mahdollistetaan antamalla yhteystiedot sekä antamalla
tarvittaessa yksikön puhelin asiakkaan käyttöön. Myös huoltajia informoidaan
asiakkaan sanoittamista kohteluun liittyvistä kysymyksistä.





Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun
ja omavalvonnan kehittämiseen
sekä palautteet



Asiakkailta ja heidän
perheiltään kerätään jatkuvasti suullista palautetta yksikön toiminnasta,
laadusta sekä toiminnan kehittämisestä. Suullinen palaute kerätään yksikön
asiakkuudenhallintajärjestelmän viestivihkoon ja palautteet käsitellään
viikoittain järjestettävissä työpaikkapalavereissa. Lisäksi palautetta kerätään
vuosittain Nappula- asiakkuudenhallintajärjestelmän kautta puhelimeen
lähetettävän palautekyselyn kautta. Asiakaspalautteet käsitellään
työpaikkapalavereissa koko henkilöstön kanssa. Lisäksi yrityksen osakkaat
käyvät läpi palautteet ja tekevät palautteiden perusteella päätökset toiminnan
kehittämisestä.



Palautteiden
pohjalta tehdään suunnitelma toiminnan kehittämiseksi. Suunnitelma laaditaan
yhdessä Silmun henkilöstön kanssa ja sen toteuttamiseksi asetetaan aikaraja
sekä vastuuhenkilö. Palautteiden perusteella on toimintaa kehitetty mm.
yhteisöpäivien osalta



Asiakkaan
oikeusturva



Sosiaalihuollon
asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun
ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja
yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät
päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä.
Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus
tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle
viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen
edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä
asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa



.



Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista:



Sosiaali- ja potilasasiavastaava



Anne-Mari Furu, puh. 044 72302309 virka-aikana Mariankatu 16-20, 67200
Kokkola



Sosiaali- ja
potilasasiavastaavan tehtävät



Sosiaali- ja
potilasasiavastaavan tehtävänä on muun muassa neuvoa ja ohjata potilaita,
asiakkaita ja heidän läheisiään asiakkaan oikeuksiin ja asemaan liittyvissä
asioissa. Myös varhaiskasvatuslain soveltamiseen liittyvät asiat kuuluvat
sosiaali- ja potilasasiavastaavan tehtäväalueeseen.



Keski-Pohjanmaan
hyvinvointialueen yksityisen terveydenhuollon palvelut kuuluvat Soiten
potilasasiavastaavalle 1.1.2024 alkaen.
Palvelu on luottamuksellinen ja maksuton.



Sosiaali- ja
potilasasiavastaava on puolueeton henkilö, jonka tehtävä on neuvoa-antava.
Sosiaali- ja potilasasiavastaava ei tee päätöksiä, ei myönnä etuuksia, hän ei
ota kantaa lääketieteelliseen hoitoon, eikä voi myöskään muuttaa viranomaisen
tekemiä päätöksiä.



Sosiaali- ja
potilasasiavastaavaan voi olla yhteydessä, jos:



haluat neuvoa asiakkaan ja potilaan asemasta ja
oikeuksistatarvitset apua muistutuksen tekemisessähaluat neuvoa, miten kantelu,
potilasvahinkoilmoitus tai lääkevahinkoilmoitus voidaan panna vireille.tiedottaa asiakkaita oikeuksistatoimia asiakkaan oikeuksien
edistämiseksi ja toteuttamiseksiseurata asiakkaiden oikeuksien ja
aseman kehitystä kunnassa ja tehdä siitä selvitys vuosittain kunnan /
kaupunginhallitukselleneuvoa ja avustaa sosiaalihuollon
asiakasta mm. kirjallisen muistutuksen tekemisessä, jonka asiakas voi
tehdä, jos hän on tyytymätön saamaansa kohteluun

Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista
palveluista



Kuluttajaneuvonta puh. 029 553 6901 (suomeksi) tfn 029 553 6902
(på svenska) (ma/mån – pe/fre 9-15, kesäaikana / under sommartiden 10-14)



Neuvonta ja sovittelu kuluttajaoikeudellisissa ongelmissa, joiden osapuolia
ovat kuluttaja ja yritys, esim. tavaran ja palvelun virheen hyvitys,
sopimukset, maksaminen



Yhteystiedot:



Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) yhteystiedot



Kuluttajaneuvonta: 029 505 3050 (ma, ti, ke, pe klo 9–12, to 12–15)
yhteydenoton voi tehdä myös sähköisellä lomakkeella kkv.fi/ sivustolla





Kuluttajaneuvonta on valtakunnallinen palvelu, josta saa tietoa kuluttajan oikeuksista
ja sovitteluapua kuluttajan ja yrityksen väliseen riitaan. Kuluttajaoikeusneuvojalta
saat maksutta opastusta ja sovitteluapua riitatilanteessa.









6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

Hyvinvointia, kuntoutumista ja
kasvua tukeva toiminta



Lastensuojeluyksikkö
Silmun arki koostuu säännöllisistä arjen rutiineista, jotka omalta osaltaan
luovat turvallisuuden tunnetta. Silmun kasvuympäristössä eheytyminen kaikilla
hyvinvoinnin osa-alueilla on mahdollista. Arjessa tapahtuvat toiminnot tarjoavat
mahdollisuuden oppia tärkeitä elämisen taitoja mm. itsestä huolehtiminen, muiden huomioon ottaminen, vastuunotto,
hyvät tavat ja omien mielipiteiden esille tuominen. Turvallinen ympäristö ja
pysyvät ihmissuhteet sekä yhteisöllisyys edistävät hyvinvointia. Jokainen lapsi
huomioidaan yksilöllisesti ja heidän erityistarpeensa otetaan huomioon.
Koulunkäynnin sujuminen on tärkeässä asemassa Silmun arjessa. Lasta tuetaan
läksyissä ja koulunkäyntiä tuetaan myös tiiviillä kodin ja koulun yhteistyöllä.
Tarvittaessa lapselle järjestetään tarvittavat erityispalvelut, kuten
koulunkäynnin tukimuodot ja terapiat. Lasta hoitavien tahojen kanssa tehdään
tiivistä yhteistyötä. Lapsia tuetaan harrastuksiin ja yksikkö pyritään pitämään
toiminnallisena ja kodikkaana. Lapsia tuetaan sosiaalisten suhteiden luomiseen
ja kannustetaan ja autetaan omien tunteiden esille tuomiseen ja tunnistamiseen.



Lasten ja nuorten
liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen



Jokaiselle lapselle
pyritään löytämään harrastus, joka tukee lapsen sosiaalista ja toiminnallista
osallisuutta. Lapsille hankitaan harrastustoimintaan tarvittavat välineet ja
huolehditaan harrastusmaksuista. Lapsia kuljetetaan tarvittaessa
harrastustoimintaan. Liikunnallisuuteen tuetaan harrastusten sekä yksikön oman
toiminnan kautta. Yksikön ohjaajat järjestävät lapsille liikunnallista
toimintaa säännöllisesti. Lapsia viedään uimaan, pyöräilemään sekä järjestetään
lajikokeiluja lasten toiveiden mukaisesti. Kun yksikössä on hevosten kanssa
toimisesta kiinnostuneita asukkaita, on yksikölle vuokrattu hevonen, jonka
kanssa järjestetään hevostoimintaa sekä ratsastusta.



Lastennuorten
omaohjaajat seuraavat hoito- ja kasvatussuunnitelman pohjalta tavoitteiden
toteutumista yhteistyössä yksikön koko henkilökunnan kanssa. Lapsen asioista
vastaava sosiaalityöntekijä arvioi myös aina lasta tavatessaan sekä
asiakassuunnitelman päivityksen yhteydessä tavoitteiden toteutumista.
Jokaiselle lapselle pyritään löytämään liikunnallisia, ulkoiluun ja
kuntoutumiseen liittyviä tavoitteita.





Ravitsemus



Yksikössä tarjoillaan
aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Ravinnon ja nesteen
saantia seurataan yhteisten ruokailuhetkien yhteydessä. Lapset saavat vapaasti
syödä lisävälipaloja ja ottaa esim. eväitä kouluun, harrastuksiin tai muihin
menoihin. Ravinnon ja nesteen saantia seurataan tiiviisti ja siihen
kiinnitetään huomiota. Yksikössä tarjoillaan normaalia, monipuolista ja
terveellistä kotiruokaa. Ruoat merkitään erilliseen ruokalistaan ylös. Tästä
listasta voidaan tarkistaa mahdolliset allergian aiheuttajat ja muut asiat,
jotka vaikuttavat lasten riittävään ravinnon saantiin. Yksikössä korostetaan
terveellisiä elämäntapoja ja poikkeamat lasten ravinnon saannissa kirjataan
ylös Nappula- asiakkuudenhallintajärjestelmään. Mikäli lapsella on henkilökohtainen
ruokasuunnitelma, sitä seurataan tarkasti ja ruoat valmistetaan siten, että
ruokasuunnitelma toteutuu kokonaisuudessaan. Jokaisesta lapsesta kirjataan
Nappula- asiakkuudenhallintajärjestelmään ravinnon ja nesteen saanti
päivittäin.





Hygieniakäytännöt



Yksikössä
seurataan lasten hygieniatasoa päivittäin ja ohjataan heitä noudattamaan
yleisiä hygieniakäytäntöjä. Lasten hygieniatasosta kirjataan päivittäin tietoa
Nappula- asiakkuuden-hallintajärjestelmään. Yksikölle on laadittu oma ohje
hygieniakäytännöistä. Ohjeita on sijoitettu wc ja pesutiloihin. Myös yleisissä
tiloissa on ohjeistuksia mm. käsien pesuun liittyen. Hygieniatasoa tarkkaillaan
päivittäin ja niistä kirjataan tietoa asiakkuudenhallintajärjestelmään.



Henkilökuntaa
ohjeistetaan poikkeustilanteissa STM:n ja THL:n kulloisenkin voimassa olevan ohjeistuksen
mukaiseen toimintaan.









Terveyden- ja sairaanhoito



Lasten hammashoito
järjestetään Soiten alueen terveyskeskuksessa. Mikäli lapsi tarvitsee
kiireellistä hammashoitoa, hänelle varataan aika Soiten suun terveydenhoidon
kiireelliseen hoitoon / päivystykseen.



Kiireetön sairaanhoito
järjestetään Soiten terveyskeskuksen kautta. Kiireellinen sairaanhoito
järjestetään Soiten yhteispäivystyksen kautta tai lasten päivystyksen kautta
(lastenpäivystys avoinna 24/7, alle 16- vuotiaille lapsille). Äkillisten
kuolemantapausten varalle yksikköön on laadittu erillinen ohje. Kaikista
terveyteen liittyvistä seikoista kirjataan tiedot ylös yksityiskohtaisesti
Nappula- asiakkuudenhallintajärjestelmään.



Lastensuojeluyksikkö
Silmun lasten terveyttä seurataan ja huolehditaan terveyttä edistävistä
toimenpiteistä. Tarvittaessa konsultoidaan hoitavaa lääkäriä. Terveyden
edistäminen tapahtuu huolehtimalla terveellisistä elämäntavoista sekä
oikeanlaisesta lääkityksestä.





Lääkehoito



Terveyden- ja
sairaanhoidon vastuuhenkilö yksikössä on Marilia Koskinen-Tiilikka hän vastaa
myös lääkehoidosta. Vastuulääkärinä toimii Markku Vähähyyppä. Yksikön lääkehoitosuunnitelman
on laatinut Noora Mikkonen ja Marilia Koskinen-Tiilikka yhdessä vastaavan
ohjaajan kanssa ja vastuulääkäri on sen tarkastanut ja hyväksynyt. Lääkehoidon
toteutumista seurataan päivittäin kirjaamalla lääkehoidon toimenpiteet Nappula-
asiakkuudenhallintajärjestelmään. Lääkehoitosuunnitelmaa seurataan jatkuvasti
ja tarpeen vaatiessa siihen tehdään muutoksia. Muutoksista tiedotetaan yksikön
henkilöstöä viipymättä





Monialainen
yhteistyö



Lastensuojeluyksikkö
Silmu tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien lasta hoitavien toimijoiden kanssa.
Silmun ohjaajat osallistuvat hoito- ja kasvatussuunnitelmaneuvotteluihin,
laativat tarvittaessa lausuntoja ja yhteenvetoja muille lapsia hoitaville
toimijoille.









7 ASIAKASTURVALLISUUS

Yhteistyö turvallisuudesta
vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa



Lastensuojeluyksikkö
Silmulle on laadittu palo- ja pelastusviranomaisten edellyttämät asiakirjat.
Terveystarkastajan kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä yrityksen
perustamisesta lähtien. Pelastussuunnitelma sekä
poistumisturvallisuusselvitykset päivitetään vähintään kerran vuodessa.
Palotarkastaja tarkastaa päivitetyt suunnitelmat ja hyväksyy ne. Lasten /
nuorten kanssa käydään läpi poistumisturvallisuus- ja pelastautumissuunnitelmat
läpi aina, kun yksikköön tulee uusi asukas. Turvallisuuskävely tehdään uusien
asukkaiden kanssa ensimmäisen viikon aikana. Poistumisharjoituksia pidetään
kaksi kertaa vuodessa, talvella ja kesällä.



Henkilökunnalta
vaaditaan voimassa oleva ensiapukoulutus. Turvallisuuskoulutuksia järjestetään
tarpeen mukaan. Palo- ja pelastusviranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä
palotarkastusten sekä poistumisharjoitusten yhteydessä.



Yksikössä on lisäksi
käytössä päivystyssysteemi. Jokaiselle viikolle on asetettu päivystysvuorot.
Tilanteen vaatiessa vuorossa olevat ohjaajat voivat soittaa päivystäjän
paikalle lisätyövoimaksi.



Yksikölle on laadittu
erillinen ohjeistus aggressiivisesti käyttäytyvän asiakkaan kohtaamiseksi.
Tällä ohjeistuksella pyritään turvaamaan koko yhteisölle turvalliset puitteet.





Henkilöstö



Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä,
rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet



Lastensuojeluyksikkö Silmussa työskentelee 8 vakituista ohjaajaa.
Ohjaajista 6:lla on ammattikorkeakoulututkinto ja kahdella lähihoitajan
tutkinto. Yksiköllä on vakituisia ekstratyövoimaan kuuluvia ohjaajia useampia.
Kaikilla ekstratyöntekijöillä on myös sosiaalialan koulutus, joko lähihoitajan
tai sosionomin koulutus. Ekstratyövoimaa käytetään yksikössä tarpeen mukaan
sairastapauksissa sekä lisätyövoimana tilanteissa, joissa ohjaajia tarvitaan
useampi saman aikaisesti. Yrityksen osakkaat päivystävät lisäksi vuoroviikoin.
Ohjaajat voivat kutsua päivystäjän paikalle aina tarvittaessa.



Yksikköön rekrytoidaan TE- toimiston kautta uutta työvoimaa tarpeen mukaan.
Kirjallisten hakemusten perusteella kutsutaan haastatteluun. Haastattelun
kautta arvioidaan henkilön soveltuvuutta yksikön työyhteisöön sekä ohjaajan
tehtäviin. Kaikilta ohjaajilta vaaditaan sosiaalialan ammattipätevyysvaatimuksen
mukainen koulutus. Kaikkien yksikössä työskentelevien ohjaajien rikostausta
selvitetään.







Kuvaus henkilöstön
perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta



Ohjaajat perehdytetään
erillisen perehdytyssuunnitelman mukaisesti yksikön toimintaan. Jokaiselle
uudelle työntekijälle sovitaan aluksi perehdytysvuorot, joissa
perehdytyssuunnitelma käydään läpi ja työntekijät pääsevät tutustumaan yksikön
nuoriin. Kaikkia ohjaajia sekä opiskelijoita sitoo vaitiolovelvollisuus.
Yksikkö ottaa vastaan myös alan opiskelijoita työssäoppimisjaksoille.
Opiskelijoita otetaan vastaan ainoastaan yksi opiskelija kerrallaan. Myös
opiskelijat perehdytetään yksikön toimintaan perehdytyssuunnitelman mukaisesti.



Yksikölle on laadittu
henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma. Jokainen henkilöstön jäsen on
velvoitettu osallistumaan vähintään 3 pv. vuodessa täydennyskoulutukseen.
Silmun henkilöstön kouluttautumista tuetaan työvuorojärjestelyiden avulla ja
henkilöstölle pyritään järjestämään jatkuvasti ammattitaidon kannalta
olennaisia koulutuksia, jotta jokainen ohjaaja voi pitää ammattiosaamistaan
yllä sekä päivittää osaamistaan.





Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus



Haittatapahtuman sattuessa, jokainen työntekijä, joka on
osallisena siinä tai havaitsee epäkohtia yksikön toiminnassa, on velvollinen
ilmoittamaan turvallisuusvastaaville sekä yksikön vastaavalle ohjaajalle
asiasta. Turvallisuusvastaavat ottavat epäkohdat esiin työyhteisön ja yrityksen
osakkaiden kanssa. Tilanteet käsitellään työpaikkapalaverissa. Läheltä piti-
tilanteet ja haittatapahtumat kirjataan erilliselle lomakkeelle
turvallisuuskansioon sekä Nappula-asiakkuudenhallintajärjestelmään. Samoin
kirjataan toimenpiteet tapahtumien korjaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.
Yksikössä on käytössä erillinen lomake, joka täytetään yhdessä
haittatapahtumaan osallisena olevien kanssa. Riskitilanteet, haittatapahtumat
ja läheltä piti- tilanteet lomake lähetetään myös tilanteessa mukana olleen
lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä
tekee haittatapahtumasta ilmoituksen johtavalle sosiaalityöntekijälle.
Haittatapahtumat käydään läpi työpaikkapalaverissa ja kirjataan ylös myös
työpaikkapalavereista tehtävään muistioon.





Toimitilat



Lastensuojeluyksikkö
Silmu on muuttanut 1.5.2020 uusiin tiloihin osoitteeseen Hiekkakatu 1. Uudet
toimitilat on rakennettu Silmun toimintaa varten. Yksikössä jokaisella lapsella
7 nuorella on oma vähintään 12 m2 huone. Huoneet ovat peruskalustettuja ja lapset
/ nuoret saavat itse vaikuttaa oman huoneensa sisustukseen valitsemalla
tekstiilejä ja huonekaluja huoneeseen. Jokaiselle nuorelle / lapselle turvataan
yksityisyys oman huoneen muodossa. Kenenkään
huoneeseen ei mennä koputtamatta ja ilman huoneessa asuvan lapsen lupaa.
Lasten läheisillä ja ystävillä on mahdollisuus tavata lapsia yksikössä.
Yksikössä on yhteisiä tiloja sekä neuvotteluhuone, missä tapaamisia on
mahdollista järjestää.



Yksikkö toimii kolmessa kerroksessa. Kerrosten välit ovat avoimet, joten
jokaisesta kerroksesta näkee koko talon läpi. Alakerrassa on kodinhoitohuone,
kaksi wc- tilaa (tytöille ja pojille omat), kolme asiakashuonetta sekä kaksi
pesutilaa. Toisen pesutilan yhteydessä on myös sauna. Alakerrassa on myös
tekninen tila. Ulko-ovia on jokaisessa kerroksessa yksi. Keskimmäisen kerroksen
ulko-ovi on normaalissa käytössä, ylä- ja alatason ovia käytetään ainoastaan
varapoistumisteinä. Yläkerrassa sijaitsee neuvotteluhuone, neljä
asiakashuonetta sekä wc- tila vierailijoiden käyttöön. Keskimmäisessä
kerroksessa on ohjaajien toimisto, jonka yhteydessä on suihku ja wc, avokeittiö
sekä olohuone.







Teknologiset ratkaisut



Lastensuojeluyksikkö
Silmussa ei ole käytössä kulunvalvontaa eikä kameravalvontaa. Kiinteistössä on
sähköverkkoon kytketty palovaroitinjärjestelmä. Yksikössä asuvilla lapsilla /
nuorilla ei ole käytössä henkilökohtaisia turva- tai kutsulaitteita. Yksikön
turvallisuusvastaava on Johanna Saunamäki.







Terveydenhuollon laitteet ja
tarvikkeet



Lasten ja nuorten käytössä olevat apuvälineet ovat
melko tavanomaisia. Käytössä on silmälaseja, kuulokojeita tai hammasrautoja,
joiden käyttöön opastetaan siinä toimintayksikössä, mistä lapsi on kyseisen
apuvälineen saanut. Käytössä voi olla myös insuliinipumppu sekä muita
diabeteksen hoitoon tarkoitettuja välineitä. Näiden välineiden käyttöön saadaan
ohjeet diabetespoliklinikalta. Lapsen mukana on aina yksiköstä ohjaaja, joka
saa apuvälineisiin liittyvän informaation vastaan yhdessä lapsen kanssa. Tiedon
vastaanottanut ohjaaja tiedottaa yksikön muuta henkilökuntaa suullisesti sekä
kirjallisesti Nappula- asiakkuudenhallintajärjestelmän kautta. Nappulaan
kirjataan kaikki tarvittava informaatio ja tarvittaessa muuta henkilöstöä
opastetaan laitteen käyttöön havainnollistamalla asiaa.



Laitteiden ja tarvikkeiden osalta
kirjataan kaikki vaaratilanteet Nappula- asiakkuudenhallintajärjestelmään ylös.
Yksikön turvallisuuskansioon on laadittu lista mahdollisista vaaratilanteista.
Tähän listaan kirjataan myös vaaratilanteet ylös ja ne käydään läpi mukana
olleiden lasten sekä ohjaajien kanssa. Vaaratilanteet kirjataan
yksityiskohtaisesti ylös ja ne käsitellään yksikön työpaikkapalavereissa.
Mikäli vaaratilanteen luonne on vakava, asiasta tiedotetaan myös lapsen /
nuoren sijoittanutta tahoa.



Terveydenhuollon laitteista ja
tarvikkeista yksikössä vastaa sairaanhoitaja Marilia Koskinen-- Tiilikka puh.
0400 604 399







8 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN

Yksikön
kaikki työntekijät ja harjoittelua suorittavat opiskelijat allekirjoittavat
perehdytyksen yhteydessä salassapitosopimuksen, jonka yhteydessä käydään läpi
myös tietosuoja- asiat. Salassapitokäytänteistä on laadittu kirjalliset ohjeet.
Henkilötietojen käsittelyä sekä salassapitokäytänteitä koskevat ohjeet on
sisällytetty yksikölle laadittuun tietotilinpäätökseen. Tietotilinpäätökseen on
sisällytetty tietosuojaperiaatteet sekä niiden toteuttaminen, yksikön käyttämät
rekisterit, rekisteri- ja tietosuojaselosteet jne. Tietotilinpäätös käydään
läpi jokaisen ohjaajan kanssa perehdytysvaiheessa. Tietotilinpäätökseen on
kirjattu ylös myös henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskevat
käytänteet ja ohjeet. Ohjeet perustuvat henkilötietoja koskevaan lainsäädäntöön.
Mikäli asioihin tulee lainsäädännöllisiä muutoksia, koulutetaan yksikön
henkilökunta uusiin käytänteisiin.



Tietotilinpäätös
ja rekisteriselosteet ovat kaikkien nähtävillä yksikön toimistossa
tietotilinpäätöksessä. Yksikön tietosuojavastaavana toimii Noora Mikkonen puh.
0400 604 399





Asiakastyön kirjaaminen



Miten työntekijät perehdytetään asiakastyön kirjaamiseen?



Lastensuojeluyksikkö Silmussa
työskentelevillä ohjaajilla on omat käyttäjätunnuksensa Nappula
asiakkuudenhallintajärjestelmään.
Perehdytysvaiheessa ohjataan ja käydään läpi hyvää asiakastyön
kirjaamista koskevat käytänteet. Kirjaaminen on luokitettu osaksi ohjaajien
vuorokohtaisia työtehtäviä.



Toimintayksikössä on tietosuojasuunnitelma,
jossa ohjeistetaan henkilökuntaa toimimaan asianmukaisesti ohjeiden ja
viranomaismääräysten mukaisesti. Lastensuojeluyksikkö Silmun
tietosuojavastaavana toimii Noora Mikkonen puh. 0400 604 399.



Henkilötietojen
käyttöä hallinnoidaan vakiintuneiden hyvien käytänteiden mukaan.
Tietojärjestelmissä on asianmukaiset pääsyoikeudet, jotka varmistavat, että
vain sellaiset työntekijät pääsevät käsittelemään henkilötietoja, joiden
tehtäviin se kuuluu. Henkilötietojen käsittelyä arvioidaan aina, kun havaitaan
muutoksia sisäisissä tai ulkoisissa toimintaympäristöissä. Henkilöstö
allekirjoittaa myös salassapitosopimuksen työsuhteensa alussa.



Lastensuojeluyksikkö
Silmu huolehtii, että tietosuoja ja tietoturva ovat riittävällä tasolla
yrityksissä, jotka käsittelevät henkilötietoja Lastensuojeluyksikkö Silmun
lukuun. Lastensuojeluyksikkö Silmuun on laadittu Tietotilinpäätös, joka pitää
sisällään tietosuojan toteuttamisen ja periaatteet sekä ohjeistuksen
henkilötietojen käsittelyyn ja arkistointiin.







9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Yksikön
kehittämissuunnitelma on laadittu yhteistyössä yrityksen osakkaiden, yksikön
nuorten, ohjaajien sekä yhteistyökumppaneilta saadun palautteen pohjalta.
Lastensuojeluyksikkö Silmun tavoitteena on työskennellä yhteistyössä
lastensuojelun parissa toimivien tahojen kanssa ja kehittää toimintaa saadun
palautteen mukaisesti. Yrityksen toiminnalle on asetettu tietyt tavoitteet.
Näitä tavoitteita seurataan ja niiden toteutumista valvotaan jatkuvasti. Mikäli
tavoitteita ei saavuteta, kokoontuu yksikön osakkaat sekä henkilökunta
käsittelemään asiaa. Toiminnan muutokset pyritään toteuttamaan mahdollisimman
pikaisesti.



Toiminnan
kannalta tärkein osa-alue ovat nuoret sekä heidän perheensä. Tavoitteena on
kehittää palvelua vastaamaan kysyntään. Perhetyö sijoitettujen lasten ja
nuorten perheiden kanssa on tärkeässä asemassa, jotta lasten mahdollinen kotiin
palaaminen onnistuisi. Myös Jälkihuollon kehittäminen ja itsenäistyvien nuorten
kanssa työskentelyä kehitetään jatkuvasti, jotta nuoret saisivat sijoituksen
jälkeen hyvät mahdollisuudet selviytyä yhteiskunnassa. Henkilöstön
kouluttaminen sekä uusien työmenetelmien omaksuminen ja käyttöön ottaminen ovat
tavoitteena.



Lastensuojeluyksikkö
Silmu on muuttanut uusin toimitiloihin toukokuussa 2020. Kiinteistön kunnon
ylläpitäminen sekä yhteistyö mm. terveystarkastajan sekä
turvallisuusviranomaisten kanssa ovat tärkeässä asemassa. Kiinteistön omistajan
Rakennustoimisto TEO- hallin kanssa tehdään yhteistyötä kiinteistön kunnon
ylläpitämisen suhteen.





10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy
ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.





Paikka ja päiväys Kokkola 5.1.2025



Allekirjoitus



Minna
Nádasi